tiistai 18. huhtikuuta 2017

Pääsiäistunnelmia

Pitkä, kiva pääsiäislomanen on vietetty. Joka vuosi on jännittävä avata pääsiäiskoristelaatikot, yhtä jännää kuin joulukoristelaatikoiden avaaminen ennen joulua. Lasten askartelemat pääsiäiskoristeet ovat minulle tärkeitä ja vuosittain on ihana saada lapsen ja perhepäivähoitajan yhdessä istuttama rairuoho kotiin koristeeksi. Pääsiäiseemme kuului herkuttelua, ystävien ja perheen kesken vietettyä aikaa -ja pakanallisella Pohjanmaalla kun asutaan, niin pääsiäiskokolla käynti lankalauantai-iltana. 


Jaloleinikkejä, freesioita, narsisseja, pajunkissoja ja koivun- sekä lepän oksia asettelin pääsiäispöytämme kimppuun. 


Tämän pupukoristeen tein kaksi vuotta sitten pääsiäiseksi vanerista kuviosahalla sahaamalla ja spray-maaleilla maalaten. 


Kirpparilta ostettu pitsiliina ja värikkäät tulppaanit koristivat olohuoneen pöytää. 


Perunanarsissit huumasivat ihanalla tuoksullaan. 


Mummun vanhan Singerin pöydän valtasivat puput ja narsissit. 


Pääsiäisen kahvipöytään leivoin hedelmäisen ja suklaisen kakun.

Onhan meillä vieraillut oikeitakin pitkäkorvia


Viime vuonna pääsiäiseksi askartelemani, pääosin kierrätysmateriaaleista valmistettu pääsiäisnoita eli trulli. Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto-teoksen (vuodelta 1950) mukaan trulliperinne on juurtunut lujimmin Pohjanmaalle ilmeisesti 1600-luvun noitavainojen seurauksena. Pitkäperjantain ilta ja lankalauantain ilta olivat vanhan kansan uskomuksissa vuoden pahamaineisinta aikaa, sillä ristinkuoleman kärsinyt Vapahtaja oli vielä kalliohaudassaan ja jolloin pahat voimat saivat vapaasti melskata. 

Trullien sanottiin tekevän kiusaa ihmisille ja kotieläimille, esimerkiksi lehmien ja lampaiden karvasta, nahasta ja utareista trullien uskottiin leikkelevän palasia karjaonnen vahingoittamiseksi. Mahdollisesti trullit olivat kademielisiä vanhoja eukkoja, joilla itsellään ei ollut onni myötä karjanhoidossa. Trulleihin on liittynyt myös yliluonnollisia uskomuksia, kuten luudalla, rukilla, vasikalla tai olkilyhteellä lenteleminen. Pohjanmaalla lankalauantaina sytytettävät kokot olivat alkujaan noitien ja trullien karkoittamista varten.

Olimme mieheni isän mökillä pääsiäiskokolla. Vanhan tavan mukaan pääsiäiskokot loimuavat lankalauantaina Pohjanmaalla (vanhan maantieteellisen jaon mukaan pääosin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä osissa Pohjois-Pohjanmaata), Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto-teoksessa kuvataan pääsiäiskokoista seuraavaa: "Suuren kevätjuhlan pimeänä yönä, jolloin vanhat trullit kähmivät navetoissa ja lentää kahnustivat pirujen kanssa pitkin pitäjiä, leimahti pitkin lakeutta kymmeniä pääsiäisvalakioita". 

Pääsiäiskokkoperinne pitää pintansa vaikka jokaisella pitäjän kylällä ei olekaan enää kylän yhteistä kokkoa -monen kyläyhdistyksen toiminta on sammunut. Meillä kolmen kylän kyläyhdistykset järjestivät ensi kertaa yhteisen pääsiäiskokkotapahtuman ja paikalla vieraili Maikkarin Kymppiuutisten kevennyksen työryhmä. 


Ja kahden viikon kuluttua onkin jo sitten vappu! 

-Anna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti