maanantai 5. syyskuuta 2016

Kesän maut säilöön

Iän ja marttailutaitojen karttuessa säilöntäinnostuskin nousee. Enää ei riitä pelkät torilta ostetut kirsikat. Nyt on myös isompi pakastin käytössä, joten kyllähän sinne mahtuu eri tavalla herkkuja kuin pieneen pakastelokeroon. Mutta kellari meiltä puuttuu, joka järkyttäisi ainakin Mielensäpahoittajaa. "Kyllä pitää olla! Kaiken maailman siikereille on tilaa, mutta ei peruille", hän varmaan tuumaisi. 

Kesän makujen säilöntä alkoi heinäkuun alkupuolella mansikoiden pakastamisella. Mansikat ostin paikalliselta viljelijältä. 



"Mitä mulkkaat?! Etkö ole ennen nähnyt mansikoita syövää kissaa?!"


Jessen kanssa käytiin useita kertoja keräämässä mukillinen mustikoita herkuteltavaksi. Kaikki itse keräämäni mustikat pakastin sellaisenaan, sillä täälläpäin sato oli heikompi kuin viime vuonna, jolloin mustikoista riitti tehdä hilloakin. 


Puolukkasesonki alkoi ihmeen aikaisin, kun hillomarjoja keräsin jo elokuun lopulla. Kypsien puolukoiden keräämistä saa odottaa täälläpäin arviolta vielä viikon, parin verran. Niistä sitten keitän vispipuuroa, leivon piirakkaa ja pakastan sellaisenaan. 


Puolukoista keitin hilloa. Tässä varioimani ja käyttämäni Dansukkerin ohje.

Puolukka-vaniljahillo

- 4 litraa puolukoita
- 1 dl vettä
- 2 vaniljatankoa
- 6 dl hillosokeria (hieman raa´at puolukat sisältävät luonnollisesti säilöntäaine pektiiniä, joten hillosokeria ei tarvitse laittaa tuon enempää)

Laita puolukat, hillosokeri, vesi ja halkaistut sekä raaputetut vaniljatangot kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä hiljaa poreillen 10-15 minuuttia. Jäähdytä, poista vaniljatangon palat ja purkita. Jos haluat vahvemman vaniljan maun, laita hillo vaniljatankoineen jääkaappiin 1-2 vuorokaudeksi ennen purkitusta. Säilytä hillo jääkaapissa. 


Raparperia kai säilötään ja käytetään yleisimmin alkukesällä, mutta minulla alkukesästä istutetut raparperit olivat satoisia vasta elokuun lopulla. Pesin ja pilkoin raparperin varret parin sentin pituisiksi paloiksi ja keitin niitä vähäisessä vedessä sokerin sekä mausteiden (kaneli, kardemumma) kanssa viitisen minuuttia. Laitoin kahteen litraan raparperia kolme desilitraa sokeria ja sopivasti, maun mukaan kanelia ja kardemummaa. Lyhyen aikaa keitettäessä palat hieman pehmenevät, mutta eivät menetä rakennettaan vaan soveltuvat esimerkiksi piirakan tekemiseen. Lopuksi jäähdytin ja pakastin seoksen. 


Omenoiden aika koitti syyskuun alussa. Meidän pihalle on istutettu omenapuita vasta kaksi vuotta sitten, joten niiden satoa saa vielä odottaa, mutta sain omenoita tädiltäni ja työkaveriltani. Omenoista osan pilkoin piirakkaan sopiviksi viipaleiksi, sokeroin ja pakastin. Lopuista keitin hilloa. 


Mausteinen omenahillo

- 2 kg omenoita (=2,5 kg kuorimattomia omenoita)
- 2 dl vettä
- 1 kg hillosokeria
- kardemummaa ja kanelia

Pese omenat, (kuori) ja poista siemenkodat. Lohko omenat ja keitä ne pehmeiksi pienessä vesimäärässä. Soseuta ja punnitse seos. Sekoita sose, mausteet, vesi ja hillosokeri kattilassa. Keitä 10 minuuttia, sekoita välillä. Kaada hillo puhtaisiin, kuumennettuihin purkkeihin. Säilytä jääkaapissa. Itse en laita koskaan noin paljon sokeria, mutta alkuperäisessä Dansukkerin ohjeessa oli tuollainen määrä sokeria. 




-kyökkiterveisin Anna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti