keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Prahan reissu osa 2: hieman ekstraa

Prahassa kannattaa kiivetä (portaita) pitkin Letnán kukkulalle, jossa on samanniminen puisto. Puistosta on hienot näköalat Vltava-joen yli kaupunkiin. Puistossa on ikivanhoja puita useita eri lajeja (ja tsekinkielisestä opastaulusta käännettynä ilmeisesti myös aivan oma elinympäristönsä monille eri kasvi- ja eläinlajeille), leveitä puistoteitä, hyvinhoidettuja nurmikenttiä ja kukkaistutuksia, kahviloita, Euroopan vanhin yhä toimiva karuselli (joka tosin nyt oli remontissa), Hanavskyn paviljonki ja Letenský Chateau-villa. Kahdessa viimeksi mainitussa on ravintola ja molemmissa kävimme; palvelu oli ystävällistä, näköala olivat hienot ja ruoka sekä juoma olivat erinomaisia. Puisto oli niin ihana ja rauhallinen, että kävimme siellä sekä päivällä että illalla. 

Kiviset portaat lähtevät Cechuvin sillan jälkeen heti suoraan rinnettä ylöspäin ja nousevat molemmin puolin kukkulan korkeimmalle kohdalle, jossa on mielenkiintoinen jäänne neuvostoajoilta. 


Euroopan suurin Stalin-aiheinen ryhmämonumentti sijaitsi tällä paikalla, se valmistui reilun viiden vuoden rakentamisen jälkeen vuonna 1955, mutta räjäytettiin vuonna 1962. Nyt paikalla on monumentin pohja, jolle pystytettiin metronomi vuonna 1991. 


Tässä valokuva monumentista. 


Iltaisin paikalle kerääntyi nuorisoa viettämään aikaa. 




Letenský Chateau-villa



Etummaisena kuvassa Mánesuvin silta, seuraavana Kaarlen silta.


Hanavskyn paviljonki...


...ja näkymä paviljongin ravintolasta Vltava-joelle. 



Letnálle johtavat portaat




 






Tykkäämme käydä historiallisissa museoissa. Suunnitelmissa oli käydä sekä sota- että kommunismimuseossa, mutta valitsemamme sotamuseo oli remontin vuoksi suljettu. Kävimme sitten kommunismimuseossa, jonne aikuisen lipun hinta oli 290 korunaa eli 11,20 euroa. 

Museon näyttely alkoi Tsekkoslovakian perustamisesta ja Itävalta-Unkarista irtautumisena vuonna 1918. Näyttely oli jaoteltu eri aikakausien mukaan ja värit ilmaisivat aikakausia esim. siten, että Neuvostoliiton miehityksen alkuaika oli punaista, kommunismin synkin jakso mustaa jne. Sosialismin ideologia ja kylmän sodan "taistelu" oli havainnollistavasti esitetty. Näyttelyn ahdistavin osuus oli musta aikakausi, jossa oli esillä kommunistihallinnon ja KGB:n vainoamis- ja teloitusmenetelmiä, rautaesiripun demonstroitu pätkä, työleirien (käytännössä keskitysleirien) olosuhteita jne. Prahan kevät vuonna 1968 oli hyvin esitetty, samoin neuvostomiehityksen lopun alku ja Tsekin itsenäistyminen. 


Marx oli vastaanottamassa. 







Juttelimme paikallisten ihmisten kanssa heidän näkemyksistään Tsekin historiasta ja nykyisyydestä. Ihmisille tuntui merkitsevän enemmän se, että neuvostoaika päättyi ja Tsekki oli vihdoin vapaa viimeisten neuvostojoukkojen poistuessa kuin että maassa juhlitaan nyt satavuotiasta valtiota. Yleisen mielipiteen mukaan neuvostoaikoja saatetaan haikailla sen vuoksi, että silloin oli kaikille työtä, kun nyt on paljon työttömyyttä ja tyytymättömyyttä sekä alueellista epätasa-arvoa. 

Paljon jäi vielä Prahasta näkemättä ja kokematta, mutta ehkäpä sinne suuntaan vielä toistekin. Käsityö- ja käsityötarvikepuoteja olisin toivonut osuvan kohdalleni, mutta onneksi Tallinnan matka on jo varattuna ja kässäjutut kartoitettuna. 


-Anna

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Prahan reissu osa 1: turistinähtävyydet

Olimme mieheni kanssa viime viikolla kolmen päivän kaupunkilomalla Prahassa, Tsekissä. Emme olleet aikaisemmin käyneet Tsekin pääkaupungissa, joten "pakolliset" turistinähtävyydet olivat ensimmäisenä ohjelmalistalla. Tietystikään kolmessa päivässä ei ennättänyt käydä kaikissa kivoissa paikoissa. Otimme etukäteen netin avulla selvää nähtävyyksistä, museoista ym. mahdollisesti kiinnostavista kohteista. Jaottelen matkamme kahteen postaukseen, aiheina olkoon "turistinähtävyydet" ja "hieman ekstraa". 

Havelskán torikatua mainostettiin käsitöiden, matkamuistojen ja herkkujen ostopaikkana autenttisella paikallisella tunnelmalla. Hyvin paljon kojuissa olikin myynnissä tsekkiläistä käsityötä, herkkuja ja muuta syötävää, mutta jonkin verran myös kaukomaiden turistikrääsää.

Zdenek Milerin kuvittama iki-ihana Myyrä (joka muuten on jo 62-vuotias hahmo), Alfons Muchan taideteokset ja Jaroslav Hasekin kirjoittama hahmo Kunnon sotamies Svejk koristivat monenlaisia käsityötuotteita. Myyrä-fanina ostin yhden jos toisenkin matkamuiston ja käyttöesineen.






Vanhankaupungin raatihuoneentorilla on kuuluisa astronominen kello (rakennettu vuonna 1410), joka oli nyt remontissa. Kellotorni oli verhottu astronomisen kellon kuvallisella remonttilakanalla, joten nähtävyydestä saattoi saada jonkinlaisen käsityksen. Kellon remontoinnin pitäisi olla valmis Tsekin 100-vuotisitsenäisyyden juhlallisuuksiin mennessä.




Yhtenä kohteena olivat Vltava-joen sillat. Kuuluisin silta lienee Kaarlen silta, mutta siellä oli niin mahdoton väentungos kaikkina päivinä, että tyydyimme katselemaan sitä etäältä. Muilla silloilla oli väljempää. 

Praha on kompakti kaupunki, jossa paljon nähtävää on kävelymatkojen päässä toisistaan. Cechuvin ja Stefanikuvin siltojen kautta kuljimme mm. Letnán kukkulalle ja puistoon ja takaisin kaupunkiin. Viimeisenä päivänä kävelimme reilut 16 kilometriä metrolla siirtymisten lisäksi. 




Josefovin juutalaisessa korttelissa on mm. vanha juutalainen hautausmaa ja useita synagogia. Se on myös kirjailija Franz Kafkan synnyinpaikka. Kävelimme alueella, mutta emme maksaneet pääsymaksua mm. synagogaan alueen tarkempaa tutkimusta varten. 

Josefovin alue säästettiin toisen maailmanaikana Saksan miehityksen aikana, sillä saksalaisten ajatuksena oli kerätä juutalaisten esineistöä kaikkialta Euroopasta ja koota Josefoviin näytteille "sammuneen rodun eksoottinen museo". 



Prahan linna oli upea nähtävyys korkealla kukkulalla. Guinnesin ennätysten kirjan mukaan linna on suurin muinaislinna maailmassa. Sitä alettiin rakentaa 800-luvulla ja linnaa on laajennettu vuosisatojen saatossa. 

Linnan porteilla oli vartijoiden ja poliisien tekemä turvatarkastus ja lisäksi sotilas vartioi aseineen, koska linnassa on myös Tsekin presidentin virka-asunto. Linnan sisällä on mm. Pyhän Vituksen katedraali, Pyhän Yrjön kappeli, kahviloita ja putiikkeja. Ja eräs ihana tsekkiläisiä käsityönä valmistettuja joulukoristeita myyvä puoti, jossa allekirjoittaneella meinasi lähteä mopo keulimaan. 

Linnan muureilta oli hulppeat näkymät yli kaupungin. Sateen uhkan vuoksi meiltä jäi suurin osa linnasta näkemättä. 




Ihana Praha! Niin paljon näkemistä, kauniita yksityiskohtia, historiaa, ystävällisiä ihmisiä, mainiota ruokaa ja useissa tuotteissa edulliset hinnat Suomeen verrattuna.  

-Anna

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Seppä- ja perinnepäivät

Kävimme tänään Haapajärvellä, Siiponkosken Kylä- ja jokikeskuksella järjestetyillä Seppä- ja perinnepäivillä. Nimensä mukaisesti tapahtumassa painotettiin käden taitoja eli työnäytöksiä, esittelyitä ja kojumyyntiä. 


Kolmipäiväisen tapahtuman ohjelmassa oli muun muassa tervanpolttoa, päreiden höyläystä, puusuksien valmistusta, sementtitiilien valmistusta, hevosen kengitystä, maalien keittämistä, puukkosepän työnäytöksiä, yleisölle puukonterän valmistusta, lapsille puuauton ja kaarnalaivan rakentamista, villalangan kehräystä, nypläystä, tuohitöiden tekoa. 

Myyntikojuista sai ostaa esimerkiksi pläkkisepän tuotteita, haarukka- ja lusikkakoruja, ommeltuja tuotteita, puisia keittötarvikkeita, puukoristeita, harrastekirjoja ja neulottuja vaatteita -kaikki kotimaista tuotantoa. 

Kädentaitajia oli saapunut Tampereen-Ylihärmän ja Kuusamon-Oulun välisiltä alueilta. Järjestyksessään tämän viikonlopun tapahtuma oli kuudes ja tapahtuma järjestettiin talkoovoimin, organisoinnista vastasivat Haapajärven Seppä- ja perinnetyöyhdistys sekä Siiponkosken kyläyhdistys. Päivälipun hinta oli viisi euroa, alle 12-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi. 





Lapset oli huomioitu hienosti, sillä useammalla työpajapisteellä oli varta vasten lapsille suunnattua ohjelmaa. Järjestäjien mukaan parasta palautetta on, kun lapset ovat toivoneet vanhemmiltaan paikalle tulemista seuraavanakin kesänä. Lapset saattavat myös olla tulevaisuuden käden taitajia. 

Jesse kävi opettelemassa saunavastan tekoa Timon kanssa ja kotiin vietäväksi saimme itsetehdyn, oikeaoppisen vastan. Seuraavassa työpajassa oli puisen mäkiauton kokoamista, mutta autolla kilpailu jäi meiltä väliin. Kolmantena Jesse kävi veistämässä kaarnalaivan ja sitä sai myös uittaa tapahtumapaikalla, tähän uittohommaan palattiin toisenkin kerran. Hevosen kengityspisteellä Jesse ihastui uteliaan suomenhevosen ruokkimiseen. Päivän mukavin juttu oli lapsen mielestä kuitenkin vastan teko, koska koivunoksat tuoksuivat niin hyvältä.





Kävimme katsomassa edellämainittujen työnäytösten lisäksi traktorista voimansa saavan valtavan pärehöylän käyttöä, tuohitöiden tekoa, puukonterän taontaa ja tervanpolttoa. 




Minä tein hyviä ja kivoja kauppoja; ostin upean tuohiolkalaukun, pläkkisepän kuparista tekemän kynttilälyhdyn, retrokankaisia patalappuja ja ison, puisen koristekukan pihakoristeeksi. 

Ensi vuonna tapahtumaan on mahdollisesti tulossa irlantilaisia käsityön taitajia, jotka kävivät tänä vuonna tutustumassa toimintaan. 




Mikä ihana, perinteinen suomalainen käsityötaidonnäyte tuohesta tehtynä! Kaunein olkalaukku, jonka omistan! 

Kiitos kaikille tapahtuman järjestäjille ja käsityön taitajille, teitte lämminhenkisen ja toiminnallisen, perinteitä kunnioittavan ja taitoja siirtävän kesäpäivän!

-Anna